Historia

Luoman kylähistoriikki

Ilmajoen Luoman kyläkirja Pietilänkylästä Tuohistonmäkeen julkaistiin Luoman koululla 2.12.2018. Upea 206 -sivuinen ja runsain valokuvin maustettu kirja, joka sisältää merkittävästi alue- ja talokohtaista historiaa. Kirja sisältää kyläläisiltä kerättyjä sekä heidän haastattelujensa pohjalta kirjoitettuja kuvailuja, muistelmia ja kertomuksia. Lisäksi kirjasta löytyy kylämuistoja myös kylän entisiltä asukkailta.

Kirjan hinta on 30 euroa ja sitä voi tiedustella Lauri Keltaniemeltä 050 5876251 sekä muilta johtokunnan jäseniltä.

Ilmajoen Luoman kyläseura ry 15 vuotta

Luoman kyläseura ry perustettiin 20.4.2005 Luoman koulun tiloissa. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Maija-Liisa Mäki-Ranta, varapuheenjohtajaksi Tiina Tuominen, sihteeriksi Henna-Riikka Virtanen, rahastonhoitajaksi Minna Hannuksela ja muiksi jäseniksi Leena Alanko, Kirsi Ala-Ranta, Marjaana Ketko, Matti Köykkä, Mauno Rinta-Torala ja Tauno Varpuluoma. Myöhempinä vuosina myös Ritva Oksanen, Juha Kippo ja Miia Mannila. Tilintarkastajina ovat toimineet Arto Koukkari, Tauno Varpuluoma ja Pentti Alanko. Yhteistyö käynnistyi Luoman koulun vanhempaintoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan opiston kanssa. Alettiin markkinoida aktiivisesti kylää asumispaikaksi rakentajille. Kyläseura otti yhdessä muiden kylien kanssa yhteyttä kylien autiotalojen omistajiin, koska vanhoista asunnoista oltiin kiinnostuneita.  Kyläseura toimi Luoman kyläkoulun oppilasmäärän säilyttämiseksi sellaisena, että koulutyö jatkuisi. Ilmajoen kunta päätti oppilasrajaksi 23. Kyläseura sai työllistämisvaroja, joilla työllistettiin muutamana vuotena kouluavustaja koululle.

Ensimmäinen EU-hanke käynnistettiin Kehittämisyhdistyksen rahoituksella, ja Kampuskylä-hankkeen hankevetäjänä aloitti Satu Lohikoski. Etelä-Pohjanmaan opistolta saatiin hänelle työtila. Hankeyhteistyöhön lähti mukaan viisi kylää eri puolilta Ilmajokea. Hankkeen myötä kylille toteutettiin kotisivut, painettiin esitteitä ja kylät pitivät aktiivisesti yhteyttä keskenään. Hankkeen myötä saatiin hankituksi kylien yhteinen esiteständi Kunnantalon ala-aulaan sekä perustettiin kunnan ja kylien yhteistyöryhmä. Ilmajoen kunta saavutti vuonna 2011 kylämyönteisimmän kunnan tittelin.

Toimintaa ja tiedotusta

Kyläläiset järjestivät monenlaista harrastustoimintaa koulun tiloissa. ”Piiri pieni pyörii”-liikunta oli suunnattu perheen pienimmille, vetäjänä Nina Lehtola. Tikkupiirissä kudottiin Isoäidin neliöistä peittoja ja sukkia Muurmanskiin, ideoijana oli Sirpa Mänty. Koulun ulkorakennuksessa järjestettiin parina kesänä Kirppis. Maaseudun Sivistysliiton opintokerhotoiminnassa oltiin mukana. Luoman koulun kanssa järjestettiin monenlaisia tapahtumia ja talkoita, jolloin maalattiin ulkovarasto ja siistittiin koulun tiloja ja ympäristöä. Yhteistyössä Lakeuden Ympäristöhuollon, Luoman koulun kummiyrityksen, kanssa järjestettiin koululla kierrätystapahtumia. Nuorten lasten vanhemmat kokoontuivat kodeissaan MammaMiitingin merkeissä.   Zetorin säksätystä saatiin kuulla Vihtorin pitkältä saraalta lokakuun alkupäivinä, kun kyläläinen Anssi Latvasalo ystävineen kokosi tapahtuman. Zetoreita oli paikalla parisenkymmentä, lisäksi muita koneita kuorma-autoista primitiiviseen kaivinkoneeseen saakka. Kyläläinen Keijo Viertoma, perhekoti Toiskan isäntä, tuki henkilökuntansa kanssa monin tavoin kyläseuran toimintaa. Kiikkalan diakoniapiirin toimintaan osallistuttiin ja kodeissa kiertävänä toteutetut jokavuotiset Kauneimmat Joululaulut yhdistivät naapureita joulun odotukseen. Kyläteiden kuntoa seurattiin ja avustuksia haettiin. 29.11.2008 juhlittiin Opistontiellä uutta pikipinnoitetta. 

Kyläseura alkoi julkaista omaa kylälehteä, jossa tiedotettiin kylän asioista. Kylälehtitoimikunta keräsi aineiston julkaistavaksi, lehti taitettiin ja siirrettiin kaikkien tutustuttavaksi kotisivuille. Paperisena kylälehti jaettiin n.150 talouteen kylässä. Ritva Oksasen ehdotuksesta Kyläkannu alkoi kiertää kylässä. Kylälehden keskiaukeamalla esittäytyi sitten koti, jonne Kyläkannu oli mennyt vierailulle. Myös kylän nuorten urheiluharrastuksia esiteltiin lehdessä. Luoman koulun oppilaat tuottivat kylälehden kesänumeroihin tekstejä ja kuvitusta. Myös kylästä maailmalle lähteneitä nuoria saatiin kertomaan terveisensä kylälehdessä. Koulun kentällä järjestettiin kesäkenttätoimintaa kesäkuulla, usean vuoden ajan, lähinnä oman kylän nuorten toimesta, kyläseuran palkkaamina.

Kylän historian keruu

Käynnistettiin kylähistorian keruu, toimikuntaa lähti vetämään Rauno Sydänoja, muut jäsenet olivat Pentti Alanko, Tapani Haapala, Eero Hintsanen ja puheenjohtaja. Myös Mirkku Kuukari, Saara Hautala, Martti Parvi, Eino Varpuluoma ja monet muut avustivat tekstien tuottamisessa. Kylähistorian keruuseen talosta taloon, saatiin työllistettyä vuodeksi Jani Hietarinta. Kokoontumisissa muokattiin aineistoja, ja Museovirastolta saatiin avustus, jonka turvin palkattiin Johanna Sydänoja tuottamaan valmiita tekstejä julkaisukuntoon. Luoman koulun 90-vuotisjuhlaan mennessä valmiina ollut aineisto siirrettiin kotisivuille kaikkien saataville.

Toinen EU-hanke, Luoman Kulttuuripaikka, käynnistyi vuoden 2009 alussa yhteistyössä entisen kyläläisen, lastenkirjailija Katri Tapolan kanssa, kehittämisyhdistys Liiverin tukirahoin. Puolipäiväisenä hankevetäjänä aloitti Pirjo Humalainen, joka käynnisti sanataidekerhokokeilut. Läänintaiteilija Marja-Leena Mäkelä veti sanasukellusta muutamalla kyläkoululla. Kyläseuran kotisivuvastaava Minna Hannuksela rakensi hankkeelle oman kotisivuosion. Hankkeen aikana julkaistiin Mammutti-kylälehti, joka jaettiin koko Ilmajoen alueelle. Viikolla 24 tapahtui Luoman koululla hankkeen toimesta joka päivä. Kirjailija Katri Tapola ja kuvittaja Virpi Talvitie olivat läsnä ja heidän tuotantoaan oli esillä koulun tiloissa. Monenlaista pajatoimintaa oli myös päivien aikana tarjolla kävijöille. Syksyllä järjestettiin laavutapahtuma päiväkodeille. Hankevetäjäksi vaihtui Milla Kovasin.

Hankkeella käynnistettiin kevään luokkaretkitapahtumapäivät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan opiston tanssi- ja teatteritaiteen opetuksen, Ilmajoentien Sedun ja 4H:n kanssa. Kevättapahtuma toteutui kyläseuran ja yhteistyötahojen toimesta vielä useana keväänä. Tapahtumassa oli tutustumista maatilan elämään ja eläimiin, maastotoimintaosuus (suunnistus, metsätehtävät, jätteen kierrätys) sekä opiston auditoriossa opiskelijoiden upea esitys. Retkipäiviin osallistujat kuljetettiin Opistonmäestä Zetor-kyydillä maatalousoppilaitokselle. Laavun rakentamisella maatalousoppilaitoksen lähimetsään käynnistynyt yhteistyö sai näin jatkoa. Kesällä 2011 Luoman Kulttuuripaikka-hankkeeseen liittyen järjestettiin musiikkijuhlien aikaan kyläkirjan keruuta tukevat tapahtumaviikot. Mukaan kutsuttiin Ilmajoella julkaistuja kirjoja esiteltäväksi ja myytäväksi. Myös mahdollisilta musiikkijuhlien aikana vierailevilta entisiltä kyläläisiltä toivottiin näin saatavan aineistoa kylähistoriakirjaa varten. Tilkkutaiteilija Leena Huhta-Kahman tilkkunäyttely saatiin myös esille. Kari ja Marita Välimäki toivat paikalle kesätapahtumaan - ”Purkkaa ja Jytää” Jukeboxin ja soittivat illan aikana vinyylilevyjään yleisön toivomuksesta.

Lähiliikuntareitti ja frisbeegolfrata

Kolmas EU-hanke, Korpisaaren esteetön lähiliikuntareitti, käynnistettiin vuonna 2012. Reittipohja saatiin käyttöön Etelä-Pohjanmaan opistolta 20 vuoden vuokrasopimuksella. Rakentamiseen myönnettiin 28 528 euroa ELY-keskukselta. Asiantuntijaksi hanketoteutukseen saatiin Hannu Salo, jolla oli aikaisempi vahva osaaminen reittien rakentamisesta. Kyläläiset osallistuivat talkoisiin, laavun teosta vastasivat Matti ja Tero Virtanen. Lähiliikuntareitti sai kivituhkapinnoitteen, elämyskohteiksi reitin varrelle kunnostettiin vanha Hangaksen savusauna, muita kohteita olivat rajapyykki, opiston laavu ja Noitakivi. Laavun yhteyteen ostettiin esteetön wc ja kyläläisten toimesta rakennettiin vuoden kuluttua puulato. Lähiliikuntareitti on n. 1300 metrin mittainen, alkaen ja päättyen opiston portille. Liiverin Nuoriso-Leader -rahoituksella saatiin vuoden 2014 lopulla vielä yhdeksänväyläinen Frisbeegolf-rata Lähiliikuntareitille. Seuraavana keväänä metsästysseuran Jussi Antila, Martti Mannersuo ja Jaakko Hakola rakensivat reitin varteen pönttöpuiston tutustuttavaksi.

Uudenlainen yhteistyömuoto käynnistyi moneksi vuodeksi, kun Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry päätyi pitämään Spelit-tapahtuman Etelä-Pohjanmaan opistolla. Luoman kyläseuraa pyydettiin Spelien järjestyksenvalvontatehtäviin. Luoman koululla kuutosten potkiaisissa sai ensiesityksensä ”Luoman laulu”, jonka kyläläinen Heini Kataja-Kantola oli säveltänyt ja tekstittänyt. Keväällä 2015 kyläseura täytti kymmenen vuotta. Merkkitapahtumaa juhlittiin kahvitarjoilun merkeissä lähiliikuntareitin aitalla, valtakunnallisena Avoimet kylät -päivänä  6. kesäkuuta. Lisäksi ohjelmassa oli frisbeegolf-harrastajakisat ja linnunpönttöpuiston avajaiset.